Oli 3. 7. 2010 ja helvetin kuuma kesäpäivä.. Olin liftaamassa jossain päin Suomea, kohti Jyväskylää.
Reilu viikko aiemmin olin saanut puhelun ystävältäni Tommy Gunilta olessani töissä.
Tomppaan olin tutustunut keväällä kantakuppilassani Käpy-Grillissä yhteisen ystävämme kautta. Olimme keskustelleet yhdessä intohimostamme musiikista ja hauskanpidosta. Pian olimme jo mm. Käpylän yöelämän paita ja perse - eikä sanoja enää vaihdettu - vaan pöytärummuttelimme yhdessä KGB:n baaritiskillä ja pöydissä sellaisia sooloja ja rytmejä, että paikanomistajatkin joutuivat uhkailemaan ja rauhoittelemaan meitä.
Tomppa oli kertonut minulle pändistään ja olin käynyt katsomassa herran trubaduurikeikkoja. Tomppa oli myös maininnut ahdistuksensa tilanteeseen, mihin hän oli erillaisten olosuhteiden pakosta joutunut: pändin laulaja ja rokkikukko oli jäänyt rumpujen taakse. Tompan mielestä ei olisi hullumpi ajatus, että meikäläinen voisi tulla skulailemaan treeneihin vähän kannuja. Se kuulosti mustakin hauskalta idikseltä, mutta asia jäi hautumaan.
Sit asia tuli vastaan ja puhelu Tompalta meni jotenkin näin:
" Hei, ku oli joskus puhetta, niin oon puhunu täs pändin kanssa ja mietin et jos pääsisit vaikka seuraaviin treeneihin skulailemaan.."
Olin sitä mieltä, että mikä ettei. Treenailin himassa sen materiaalin mukaan, mitä sain käsiini ja sit painelin treeneihin.
Oli helvetin kiva päästä skulaa kunnon rokkia - ja Caroline on vitun hyvä pändi.
Öbaut 14-vuotiaasta asti erilaisissa pändeissä pyörineenä oli ollut pitkään sellanen fiilis, että pitäis päästä ihan RockRock-pändiin soittelemaan - vaikka kaiken muun ohella.
Hyvät vibat jäi, ja kelasin, että lähen kattoon kundien keikkaa seuraavana viikonloppuna Jyväskylään. Tomppa ilmoitti harmikseni, että kuljetus lähtee aikasin - ja meikäläinen olisi vielä töissä niihin aikoihin. Sitten päätin, että kerranki kun on vapaa viikonloppu, mähän liftaan sinne. Duunin jälkeen reppu selkään ja Lahden motarin tuntumaan, Koskelantien päähän ja peukkua pystyyn.
Ihan helvetin kuuma päivä oli, mutta ei nyt ihan tappava. Vällillä joutu odottelemaan kunnolla, välillä sai kyydin kuin tilauksesta. Kyyditsijät olivat mukavaa sakkia: vanhempia ihmisiä, mökille lähteviä pariskuntia ja yks muusikko. Kahdeksan eri taipaleen jälkeen pääsin perille ja painelin heti kaljalle, koska oli kova jano ja nestehukka. Treffasin pändin vasta varmaan tunti ennen lavalle nousua ja mentiin "backstagelle" valmistautumaan.
Caroline nousi lavalle ja alkoi rokkaamaan. Tomppa rummuissa ja Ville, Simo ja Cheri edessä. Porukkaa oli suht paljon ja ne diggaili. Tsiikailin siinä keikkaa ja välillä kävin teipillä korjailemassa lavalla hajoilevaa pelti-ständiä ja harjoitin siinä muutakin sähläystä kaljan juonnin ohella.
Puolvälin slovari osion jälkeen Tomppa alkoi viittoilemaan mulle siihen suuntaan, että meet nyt tonne korkkeelle ja vedät tän biisin rummuilla sitten loppuun. Ja sitten vedettiin, ja vedettiinkin loppu keikka näillä asetelmilla. Ja vaikka mun osalta oli se aikamoista Spinal Tap -kohellusta, penkiltä putoilua ja kapuloiden tiputtelemistä, niin oli hauskaa.. Ja kaikille varmaan tuli hyvä fiilis siitä että, T. Gun palasi sinen minne kuului -eteen rokkikukkoilemaan.
Keikan jälkeen pändi oli ainakin tosi hyvissä fiiliksissä ja hyvät bailut alkamassa, lisäksi Tomppa katsoi allekirjoittanutta naureskellen ja hoki maanisesti "Tulikoe…tulikoe..tulikoe…jeea".
Nyt on lokakuun puoliväli ja on menty eteenpäin, 20 keikkaa tuosta päivästä, ja rehellisesti sanoen on helvetin hyvät fiilikset.
Ankkarock ja Tavastia, kesärundi Iisalmelle asti ja paljon muuta kaikkea mahtuu siihen väliin, mutta lisää odotellaan!
Tää pändi on vitun kova. Pändissämme on hyviä hahmoja, The Quireboys -jätkiä, legedaarisia hahmoja, älytömän paskaa/hauskaa huumoria, bailu-ukkoja, 1st class -musadiggareita,..
Jos joku laittaa juuri oikean biisiin, juuri oikealla hetkellä soimaan keikkamatkalla, allekirjoittanut varmasti huutaa "hei tää on mun lempibiisi!".
Tai yömyöhällä dösän perältä kuoro huutaa "hanoitaTAIganesii!".
Me ollaan Mika Kaurismäen elokuvan Kummitusjuna, "ne heittää helvetisti keikkaa, ja kukaan ei oo nähny niitten soittavan missään" tai jotenkin niin..
Paitsi, että toi jälkimmäinen vertaus ei sovi meihin. :)
Silti - On the road ja siellä Caroline tullaan näkemään.
Ja odottakaahan, sillä Big News for Caroline tullaan julkistamaan piakkoin. Rock`n`Roll!!
Pole alias Palfinger
Ps. tätä kirjottessa kuuntelin The Hellacopters tuotantoa. Toimii!
